Function get_magic_quotes_gpc() is deprecated in /home/tapanira/public_html/Ip/Request.php:265array_key_exists(): Using array_key_exists() on objects is deprecated. Use isset() or property_exists() instead in /home/tapanira/public_html/Ip/Internal/Translations/JsonLoader.php:48array_key_exists(): Using array_key_exists() on objects is deprecated. Use isset() or property_exists() instead in /home/tapanira/public_html/Ip/Internal/Translations/JsonLoader.php:48 Taiteilijasta Lanko-Pekan kertomana

Taiteilijasta Lanko-Pekan kertomana

Tapani Rantala on Ylitornion Pessalompolon lähtöjä. Hän vietätti jo pienenä itsensä talliin katsomaan hevosta. Viltin mutkasta kuului Aino- tädille uusi ohje: "Lähemä, nyt mie ossaan sen piirtää."

Pienen pojan intohimoisesta harrastuksesta on vuosikymmenien saatossa kehkeytynyt myös työ, toimeentulo ja arvostettu taidemaalarin ammatti.

Rauman seminaarivuosinaan 50-luvun lopulla puhkesivat Tapanin taidot taiteeksi. Ruovedellä Ellen Thesleffin ullakkoateljeessa taidemaalari Kyllikki Snell perehdytti nuoren miehen öljyvärien kiehtovaan maailmaan seminaarin sivussa. Tie taiteen pariin jatkui kiivaan itsetutkiskelun ja harjoitusten, sekä opintojen kautta.

Koulutuksen huippuna oli opiskelu Repin- instituutissa 1970- luvun puolivälissä. Näyttelytoiminta avautui Raumalta 1961 ja on jatkunut katkeamattomana nauhana kotimaassa ja maailmalla.

Tapani maisteli pieniä palasia tavallistakin työtä. Urheiluvalmentajana, kansakoulun opettajana ja kuvaamataidon lehtorina. Hänen siveltimensä  pyyhki myös lavasteita Raumalla ja siinä ohessa sai muutama vaativa roolikin esittäjäkseen Tapanin.

Maalaustaide, sanan parhaassa merkityksessä, on vienyt veljeni kokonaan jo vuosikymmeniksi. Pessalompolon pänselimies on tehnyt mittavia julkisia töitä useisiin maamme edustustiloihin.

Tässä muhkeimmat työt Lapista:

Erotustulilla 1981 ja Vasan merkintä 1990,  n. 6m. Hotelli Santa Clausin aula

Savotta ja uitto 1990,  10m, Veitsiluodon tehtaiden pääaula

Pohjolan ikuinen kierto 1992,  11,5 m, Ylitornion kunnanviraston pääaula

Lapin Lumo 2000,  5m, Ivalon lentoaseman aula

Muotokuva, maalaustaiteen lippulaiva, on tekijänsä koetinkivi. Tässä Tapania on auttanut hänen tarkka silmänsä, hyvä yhteys malliin, sekä taitava havannointi, joka yhdistyy piirtämisen ja värien suvereeniin hallintaan. Muotokuvamaalarina Rantala onkin varsin kysytty. 

Kuvattavat ovat kaikilta elämän aloilta: vuorineuvoksista venemestareihin, piispoista poromiehiin, hanuristeista hiihtäjiin, taiteilijoista työmiehiin, kenraaleista kolttiin, leideistä lapsiin.

Sipaisen tähän vain pienen otoksen Tapanin ikustamista ihmisistä:

Pentti O. Rautalahti 1982, Veitsiluodon vuorineuvos

Pekka Tapaninen ja Hannes Leinonen, Oulun piispat, Ylitornion kirkkoherra

Ragnar Lassinantti 1982, Maaherra

Sylvi Salonen 1989, Teatterineuvos

Birgitta Vehmas 2003, Lapin yliopisto

Mauri Gardin 2004, Kaupunginjohtaja

Pentti Leppälä 2004, Opetusneuvos

Timo K. Mukka 1967- 82,

Seppo Leino 1997,

Jouko Törmänen 19981,

Eero Mäntyranta 1987,

Virpi ja Katja Kätkä 1990,

Eero Magga 2003,

Maaherra Hannele Pokka 2008.

Kuvittajanakin Tapanin kynä on tehnyt merkittäviä raapaisuja, kuten:

Lapin Tarinoita 1981 WSOY, Jussi Lainio

Metsästäjä- lehden pakinat 1998-1999, Lanko-Pekka

Kellä tuuria on, kellä ei 1997, Toivo Rautio

Teksti: Lanko-Pekka

Illinvuopajalla, ko kullerot on maassa ja käet puussa (2004)